Poimi luontomme herkullisimmat marjat kotipihalta! Metsien ja soiden varvut muodostavat puutarhassa kukkivan ja marjovan kasvimaton, ja merenrantojen tyrnistä saat hopeisena välkehtivän koriste- ja marjapensaan. Nämä luonnonmarjat viihtyvät karullakin paikalla ja vähällä hoidolla.
Tyrni – Pohjolan supermarja, Hippophae rhamnoides
Oranssimarjainen tyrni on maailman terveellisimmäksi marjaksi mainittu vitamiinipommi. Merenrannoilla tavattava tyrni viihtyy myös sisämaassa jopa Etelä-Lapissa saakka. Auringossa sadosta tulee runsas ja pensaasta tuuhea ja kauniin hopealehtinen. Marjat on helppo irrottaa oksista tyrnipoimurilla ensipakkasten jälkeen. Marjaoksat voi myös leikata ja pakastaa, jolloin jäiset marjat irtoavat kopauttamalla. Oksien leikkaus saa pensaan haarautumaan ja tekee siitä upean tuuhean.
’Terhi’ ja ’Pertsik’ ovat marjovia emipensaita. Kotimainen luonnonkanta ’Terhi’ on tiheän pyöreä, jonkin verran piikkinen pensas, joka kestää versolaikkutautia. Elo–syyskuussa kypsyvät marjat ovat voimakasmakuiset. Moskovan seudulla jalostettu ’Pertsik’ on vähäpiikkinen ja voimakaskasvuinen. Marjat ovat suuret, 5–8 grammaa. Korkeus 150–200 cm.
Hede- eli poikatyrni ’Tarmo’ pölyttää marjovat emityrnit. Yksi hedetyrni riittää 6–7 marjovalle pensaalle. Kotimainen luonnonkanta ’Tarmo’ on pyöreähkö ja tiheästi haaroittuva pensas. 200–300 cm.
Mesimarja ’Pima’ ja ’Susanna’, Rubus arcticus
Hienosta aromistaan kuulu mesimarja sopii liköörien ja hillojen valmistukseen. Ristipölytteinen mesimarja tuottaa marjoja vain, kun vähintään kaksi lajiketta kasvaa lähekkäin. Sato on parhaimmillaan heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun. Mesimarja on myös kaunis maanpeitekasvi, jonka liilanpunaiset kukat avautuvat kesä–heinäkuussa. Tummanpunainen syysvärikin on komea. Korkeus 15 cm.
Juolukka, Vaccinium uliginosum
Kosteahkojen paikkojen puna-valkokukkainen maanpeitevarpu kasvaa jopa märässä maassa. Juolukan sinisiä marjoja voi syödä sellaisenaan tai hyödyntää puuroissa, keittona, hillona ja mehuna. Marjat voi säilöä myös pakastamalla ja kuivaamalla. Mietomakuinen marja sopii hyvin yhteen muiden aromikkaampien marjojen kanssa. Korkeus 50 cm.
Puolukka, Vaccinium vitis-idaea
Ympäri vuoden vihreälehtinen maanpeittäjä ja raikkaan happoinen marjakasvi kukkii valkoisin kukin kesä–heinäkuussa. Koko Suomessa menestyvä puolukka tuottaa luonnonvarvuista suurimman sadon. Marjojen paras poiminta-aika kestää elokuun lopulta lokakuun alkuun. Korkeus 5–30 cm.
Sianpuolukka, Arctostaphylos uva-ursi
Koko vuoden vihreänä pysyvä sianpuolukka sopii kuivien ja karujen, happamien maiden maanpeittäjäksi. Maanmyötäiset versot ovat 30–100 cm pitkät. Tämä varpu muistuttaa puolukkaa, mutta punaiset marjat ovat kuivan jauhomaiset. Korkeus 10–20 cm.
Variksenmarja, Empetrum nigrum
Kuivien paikkojen maanpeitevarpu kukkii huhti–kesäkuussa pikkuruisin punaisin kukin. Kiiltävät mustat marjat sisältävät antosyaaneja ja C-vitamiinia jopa enemmän kuin mustikka! Marjoista voi valmistaa ”kaarnikkamehua” tai sekamehua mustikan, riekonmarjan, juolukan ja mustaherukan kanssa. Satoa saa heinäkuusta lumen tuloon. 10–30 cm.