Selviytymisopas arkajaloille

1.1.1970

Suurin osa puutarhakasveista menestyy ilman erityishoitoa ja talvisuojausta. Muutamat Suomen ilmastoon heikommin sopeutuneet kasvit tarvitsevat kuitenkin erityisen hyvän kasvupaikan ja huolellista hoitoa. Tällaisia arkajalkoja ovat mm. aprikoosi, persikka, makeakirsikka ja kylmänarimmat viiniköynnökset.

Huomioi istutusvaiheessa

  • Noudata kasvin kasvupaikkavaatimuksia, sillä hyvin voiva kasvi talvehtii varmemmin. Kylmänarimmat kasvit tarvitsevat pääsääntöisesti kasvupaikan, joka on aurinkoinen, lämmin ja suojassa kylmiltä tuulilta.
  • Mikroilmastosta tulee suotuisa istuttamalla kasvit ryhmiin, jolloin ne suojaavat toisiaan viimalta. Kivet kasvien väleissä tai taustalla keräävät lämpöä päivällä ja luovuttavat sitä yöllä.
  • Kasvualustan tulee olla ilmava ja sen pitää kuivua kohtuullisen nopeasti sateiden jälkeen. Istuta siis taimet loivaan rinteeseen tai noin 20 cm korkeaan kohopenkkiin. Etenkin tiukat savi- ja hiesumaat kannattaa salaojittaa. Tiiviisiin maalajeihin voi myös sekoittaa hiekkaa ja turvetta tai kompostimultaa.
  • Peruslannoita ja -kalkitse istutusmulta ohjeiden mukaan. Liikalannoitus ei kannata, sillä juurtuva taimi ei tarvitse kovin ravinteikasta maata.
  • Istuta kaikkein arimmat kasvit ruukkuihin, jotka voi viedä viileään tilaan talveksi.

Keväällä

  • Keväthallat voivat vioittaa kukkanuppuja ja versojen kärkiä. Suojaa taimet hallaharsoilla.
  • Varjosta ikivihreät kasvit, kun maa on vielä jäässä. Muutoin kasvi kuivuu, kun se ei saa vettä jäisestä maasta vaikka vihreä lehdistö haihduttaa paljon vettä aurinkoisina päivinä.
  • Valkaise tummat, lämpöhalkeilulle alttiit rungot.
  • Tee leikkaukset oikeaan aikaan. Esim. omena- ja päärynäpuut leikataan varhain keväällä ennen silmujen avautumista. Siten leikkaukset rasittavat puita ja pensaita vähemmän.
  • Hedelmäpuiden leikkauksia voi korvata oksien taivutuksilla, se hillitsee kasvua ja helpottaa talvehtimista.

Kesällä

  • Lannoita vain tarvittaessa ja oikeaan aikaan. Liikalannoitus erityisesti typpipitoisella lannoitteella saa kasvit kasvattamaan ns. vesiversoa, joka on altista taudeille ja kylmyydelle. Levitä typpipitoinen lannoite keväällä tai alkukesällä.
  • Anna kasvien tuleentumista ja kukkanuppujen kehitystä edistävä PK- eli syyslannoitus mieluiten jo elokuussa. Näin kasvi ehtii hyödyntää fosforin ja kaliumin ennen kuin kasvu loppuu.
  • Leikkaa luumut ja kirsikat heinä–elokuussa, jolloin niillä ei ole kumivuotoa.

Syksyllä

  • Suojaa kylmänarka juuristo etenkin vähälumisilla rannikkoseuduilla. Kasaa juuriston päälle talvisuojaturvetta, multaa ja/tai kuivia lehtiä. Maanpeitekasvit, havut, kuorike ja muut ilmavat kateaineet pitävät kylmän loitolla ja keräävät lunta, joka on kasvien luonnollisin talvisuoja.
  • Tasoita kasvualustan painaumat, jotta niihin ei kerry jäätyvää vettä.
  • Peitä pilareissa ja köynnöskehikoissa kasvavien kasvien versot pakkaspeitteillä. Tai laske versot maahan, jolloin ne jäävät lumen suojaan tai voit peittää ne vaikkapa kasalla kuivia lehtiä ja havuja.
  • Suojaa ainakin hedelmäpuiden rungot ja alimmat oksat runkosuojuksilla ja verkoilla. Myyrät, jäniseläimet, hirvet ja kauriit syövät mielellään nuorten kasvien versoja.

Talvella

  • Riko nurmikon ja istutusalueiden päälle syntyneet jääkannet ja ehkäise jääpolte. Jääpoltetta syntyy, kun tiivistyneen maan pinnalla seisova vesi tukehduttaa ja homehduttaa kasvit.
  • Vapauta oksat ja latvat raskaista lumikuormista, jotta versot eivät murru.
  • Kun lunta on vähän, kasaa kevyttä lunta talvenarkojen kasvien päälle.