Vähintään kahta lajiketta
Istuta lähekkäin vähintään kahta eri pensasmustikan lajiketta, sillä sato suurenee ja aikaistuu ristipölytyksen ansiosta. Kimalaiset ja mehiläiset ovat tehokkaimpia pölyttäjiä. Koska pensasmustikat kukkivat myöhemmin kuin metsämustikka, keväthallat eivät haittaa kukintaa. Aikaisten lajikkeiden, kuten ’Alvar’ ja ’Aino’, marjat kypsyvät jo heinä–elokuun vaihteessa.
Pensasmustikka sopii piikittömänä ja makeamarjaisena erinomaisesti lapsiperheen pihaan. Valkoinen kukinta keväällä, kiiltävänvihreä kesälehdistö ja tulenpunainen ruska tekevät pensasmustikasta arvokkaan koristepensaan. Pensasryhmiin ja -aidanteisiin on tarjolla matalia, puolikorkeita ja korkeita lajikkeita. Pienimmät ”varpumustikat” soveltuvat maanpeittäjiksi.
Hapan ilmava kasvualusta
Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja tuulensuojainen. Hyvä kasvualusta on hikevä muttei märkä, jotta pensasmustikan suppea ja lähellä maanpintaa kasvava juuristo ei kuivu eikä tukehdu. Käytä vaikkapa läpäisevää ja kevyttä hietamultaa, johon on sekoitettu havu-rhodomultaa tai kalkitsematonta turvetta. Sopiva kasvualusta on hapan, pH 4,5–5,5. Lannoitukseen käy havu-rhodolannoite. Istuta taimet noin metrin välein entiseen kasvusyvyyteen.
Kasvualusta pysyy ilmavana ja liika vesi poistuu, kun istutut taimet loivaan rinteeseen tai 10–20 cm korkeaan kohopenkkiin. Etenkin tiiviillä savi- ja hiesumailla kannattaa lisäksi tehdä salaojitus kasvualustan alle. Liika vesi valuu soraan, karkeaan hiekkaan tai salaojaputkeen, josta veden voi johdattaa edelleen vaikkapa ojaan. Kasvualustan voi rajata esim. turveharkoilla, kivillä tai puupölleillä, jotta nurmikko ei pääse kasvamaan pensasmustikan kasvualustaan.
Kate torjuu rikkakasvit
Kata maa, jotta rikkakasvit lannistuvat eikä pensasmustikan juuristo kuivu. Mansikkakangas pitää marjat puhtaina ja lämmittää maan varhain keväällä. Myös 5–7 cm paksu hake- tai kuorikekerros käy katteeksi. Erinomainen luonnollinen ja kaunis kate syntyy matalista, happamassa maassa viihtyvistä maanpeitekasveista. Tällaisia ovat vaikkapa sini- tai roosakukkainen rönsyleimu, valkoisenaan kukkiva tiarella eli pitsimyssy ja keltakukkainen rönsyansikka.
Kastele helteillä ja suojaa jyrsijöiltä
Kastele kesä–heinäkuussa kuivina ajanjaksoina, jotta raakileet eivät varise. Suojaa kypsyvät marjat linnuilta hallaharsolla, rastas- tai aitaverkolla. Levitä talveksi pensaiden ympärille suojaverkot, sillä jänis- ja hirvieläimet sekä myyrät syövät mielellään versoja.
Leikkaa vanhaa pensasta
Pensasmustikoiden leikkaustarve on vähäinen: poista keväisin vioittuneet ja maahan painuneet oksat. Ala nuorentaa pensasta vasta sen ollessa noin 10-vuotias. Poista iäkkäästä pensaasta keväisin 1–3 vanhinta, huonosti marjovaa versoa. Näin se nuortuu ja tuottaa satoa jatkuvasti.
