Herkkää vaaleanpunaista, voimakasta violettia ja kujeilevaa kirjavaa – Kiinanpionista on moneksi. Nämä kukkien kuninkaalliset menestyvät lähes koko Suomessa. Laji on saanut takaisin vanhan nimensä kiinanpioni, mutta useimmat harrastajat tuntevat sen myös vanhalla nimellä jalopioni.
Pioni on tunnettu lääkekasvina Kiinassa jo noin 3000 vuotta ja kreikkalainen Homeroskin kertoo jo 850 eKr kuinka jumalten lääkäri Peon hoiti pioninjuurista valmistamallaan lääkkeellä Plutoa, jota Herkules oli haavoittanut. Ensimmäiset maininnat käytöstä koristekasvina löytyvät Kiinasta Sui-dynastian ajalta noin vuodelta 600. Suomeen pionit tulivat 1600-luvun lopulla aluksi lääkekasveina. Ensimmäinen suomenkielinen nimikin oli nasevasti Kaatuwaisen Taudin Juuri.
Paitsi lääke- ja koristekasvina, on pionia käytetty myös paperin- ja kankaiden värjäykseen, mausteeksi ja jopa puuron raaka-aineeksi. Pionilajeja on noin 30-40 ja lajikkeita ja erityyppisiä risteymiä tuhansia. Kiinanpionit ovat 60-100 cm korkeita ja ruohovartisia. Ne kukkivat kesä-heinäkuussa yksinkertaisin, puolikerrotuin tai kerrotuin kukin. Aluksi kukkivat yksinkertaiset lajikkeet ja viimeisinä kerrotut. Kukkien väri vaihtelee punaisen ja valkoisen eri sävyissä ja ne tuoksuvat voimakkaasti. Tuoksut ovat lajikekohtaisia ja tuoksun on sanottu olevan makea, kielomainen, täytelä, jopa hevosen hien ja savusiian mieleen tuova.
Pioni kasvaa parhaiten kalkkipitoisessa ja hiekkamultaisessa ja aurinkoisessa kasvupaikassa. Korkean kasvuston ja suurten kukintojen vuoksi paikan on syytä olla myös tuulilta suojassa, tuentaakin on joskus käytettävä varsinkin kerrottukukkaisilla. Kiinanpionit eivät pidä siirtelystä ja oikea istutussyvyyskin on tärkeä, noin 3-5 cm multaa juurakon päälle. Pioni on hidaskasvuinen, joten parasta kukintaa kymmenin kukin voi joutua odottamaan kauankin.
Pionia voi puutarhassa käyttää monipuolisesti. Se sopii omiin selkeisiin ryhmiin tai kookkaampien pensaiden eteen. Myös yhdistely muiden perennojen kuten kurjenmiekkojen, kuunliljojen ja päivänliljojen kanssa on yleistä. Korkeana kasvina sen alle sopii hyvin kevään pikkusipulit. Perinteisesti pionia on istutettu sisääntulokäytävän molemmilla puolilla pitkinä penkkeinä joko vain yhtä lajiketta tai vaikkapa kaikkia mahdollisia. Eri lajikkeilla saadaan kukinta-aikaa pidennettyä. Pionin voi istuttaa myös ruukkuun ja talvehdittaa esimerkiksi kellarissa. Pioni on myös hyvä leikkokukka.
Viherrinkimyymälöissä on tänä keväänä todella runsaasti erilaisia pioneja joista useita saat suurissa 3 litran ruukuissa. Isojen ruukkutaimien kasvuunlähtö on nopeaa ja jo ensimmäisenä vuonna voi kukkia tulla runsaasti.
Lajikkeita:
Peonia lactiflora ’Alexander Fleming’: vaaleanpunainen, puolikerrottu
Paeonia lactiflora ’Felix Crousse’: punainen kerrottu (heleän coctailkirsikan värinen)
Paeonia lactiflora ’Sarah Bernhardt’: kerrottu vaaleanpunainen
Paeonia lactiflora ’Jadwiga’: puolikerrottu ruusunpunainen
Paeonia lactiflora ’Wladyslawa’: yksinkertainen, vaaleanpunainen