– parhaat kasvit siideriin, viiniin ja oluen valmistukseen
Ei tämä puutarhan harrastaminen ja pihailu niin vakavasti otettavaa ole! Jos se joskus kuitenkin kaipaa uutta kipinää, kannattaa kokeilla uudenlaisten kasviryhmien kasvattamista ja hyödyntää kypsyvää satoa iloa ja riehakkuuttakin herättävällä tavalla.
Huppelistarha tarkoittaa puutarhaa, jossa kasvatetaan raaka-aineita viinien, siidereiden ja oluiden valmistukseen sekä muihin käymistuotteisiin. Huppelistarhaan kuuluvat esimerkiksi viininvalmistukseen soveltuvat viinirypäleet, marjat ja hedelmät, siidereihin aromia tuovat omenalajikkeet, perinteikkäät humalat sekä erilaiset juomia maustavat yrtti-, kukka- ja marjakasvit. Huppelistarhan kasveista valmistetaan aromikkaita juomia, ja monelle kasvattajalle harrastus laajenee ennemmin tai myöhemmin myös omaan juomatuotantoon.
Kaiken ei kuitenkaan tarvitse käydä tai kuplia. Myös viime vuosina yleistyneet mocktailit eli alkoholittomat cocktailit hyödyntävät samoja raaka-aineita. Yrtit, marjat, syötävät kukat ja hedelmät taipuvat yhtä hyvin näyttäviksi kesäjuomiksi, makuvesiksi ja alkoholittomiksi juhlajuomiksi.
Perustakaamme iloksemme siis huppelistarha!
Huppelistarhan tärkeimmät kasviryhmät
Huppelistarhaan sopivat erityisesti:
- viinirypäleet
- marjakasvit
- humalat
- omenat
- päärynät
- maustekasvit
- aromaattiset, syötävät kukat
Huppelistarhan perusta rakentuu marjoista ja hedelmistä
Viiniköynnökset, humalat ja muut juomakasvit nousevat usein ensimmäisinä mieleen huppelistarhasta – eikä syyttä. Näyttävät köynnökset, rehevät humalakasvustot ja ajatus omista viineistä tai oluista kuuluvat vahvasti huppelistarhan tunnelmaan.
Käytännössä huppelistarhan perusta rakentuu kuitenkin usein marjoista, hedelmistä ja muista runsassatoisista hyötykasveista. Juuri niistä syntyvät juomien sokerit, hapot, aromit ja makumaailmat, joiden ympärille koko harrastus rakentuu.
Yksi helpoimmista kasvatettavista huppelistarhassa on perinteikäs mustaherukka. Sen voimakas aromi, runsas sato ja hyvä talvenkestävyys tekevät siitä lähes täydellisen huppelistarhan kasvin. Myös punaherukka, karviainen, vadelma ja mansikka soveltuvat erinomaisesti juomien raaka-aineiksi.
Jos tilaa puutarhasta löytyy enemmän, omenapuut, päärynäpuut, luumut ja kirsikat laajentavat huppelistarhan mahdollisuuksia aivan uudenlaisiin makumaailmoihin.
Siideripuutarhassa kasvavat omenat ja päärynät
Omenat muodostavat luonnollisesti siideriharrastuksen perustan. Hyvä siideri syntyy kuitenkin harvoin yhdestä lajikkeesta – parhaat tulokset löytyvät yleensä yhdistelemällä erilaisia omenoita.
Suomen oloissa kiinnostavia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi mehustus- ja siiderikäyttöön soveltuva viiniomena ’Veiniöun’, erittäin hapokas ’Antonovka’, aromaattinen ’Lobo’ sekä aikaisin satoa tuottava ’Pirja’. Lisäksi monet huppelistarhurit hyödyntävät koriste- ja paratiisiomenia, jotka tuovat juomiin happoa, aromia, rakennetta ja väriä.
Päärynöistä voidaan valmistaa päärynäsiideriä eli perryä. Suomessa päärynät vaativat omenapuita lämpimämmän kasvupaikan, mutta esimerkiksi Viherringin Makuisa-päärynälajikkeet, kuten ’Lada’, ’Tsisovskaja’ ja ’Moskovskaja’ kestävät hyvin suomalaisia talvia.
Moni kotisiiderintekijä huomaa nopeasti, ettei yksi puu yleensä riitä – mutta juuri siinä piilee osa huppelistarhan viehätyksestä.
Viiniköynnökset ovat löytäneet tiensä kotipuutarhoihin
Viiniköynnökset kuuluvat monen mielikuvissa olennaisena osana huppelistarhaan, eikä niiden kasvattaminen Suomessa ole enää pelkkä haave. Talvenkestävät lajikkeet menestyvät suotuisilla kasvupaikoilla myös avomaalla – lämpimissä sekä suojaisissa paikoissa mahdollisuudet laajenevat entisestään. Erityisesti kasvihuoneissa viiniköynnöksistä voi saada runsaita satoja myös Suomen oloissa.
Suomessa kasvatettavista viinirypälelajikkeista ’Zilga’ tunnetaan erityisesti hyvästä talvenkestävyydestään, ja myös ’Hazaine Sladkii’ soveltuu avomaalle suotuisilla kasvupaikoilla. Kasvihuoneessa voidaan puolestaan kokeilla varsinaisempia viinirypälelajikkeita, kuten ’Solaris’, ’Rondo’ tai ’Leon Millot’ -lajikkeita.
Oikealla lajikevalinnalla ja kasvupaikalla viiniköynnökset voivat palkita kasvattajansa yllättävän runsailla sadoilla myös Suomen oloissa.
Huppelistarha ilman humalaa?
Sitä on vaikeaa kuvitella, sillä humala kuuluu huppelistarhan tunnusomaisimpiin kasveihin. Humalassa, kuten monissa muissakin huppelistarhan kasveissa, yhdistyvät koriste- ja hyötykasvien ominaisuudet. Nopeakasvuisena hyötyköynnöksenä se toimii samalla myös pergolan verhoajana, rakenteellisena näkösuojana ja näyttävänä koristekasvina.
Suomalaiset perinnehumalat ovat kiinnostavia vaihtoehtoja kotipuutarhoihin. Vanhoista maatiaiskannoista on kerätty talteen lukuisia paikallisia kantoja, joista osa on valittu myös viljelyyn. Näitä perinnelajikkeita, kuten ’Alma’, ’Hautalan Harras’, ’Kernaala’, ’Kroppa’, ’Kähäri’, ’Maliskylä’, ’Peräkorpi-Nisu’ ja ’Torppari’ arvostetaan erityisesti talvenkestävyydestä ja suomalaisiin olosuhteisiin sopeutumisesta.
Vaikka oma oluen valmistus ei kuuluisikaan suunnitelmiin, humala ansaitsee paikkansa jo näyttävyytensä vuoksi. Jos kiinnostus kuitenkin joskus herää, oma aromihumala kasvaa jo valmiiksi puutarhassa.
Muut huppelistarhan luottokasvit
Vaikka marjat, hedelmät, humalat ja viiniköynnökset muodostavat huppelistarhan rungon, mukaan mahtuu myös muita kiinnostavia kasveja.
Raparperi kuuluu edelleen suomalaisen juomakasvatuksen klassikoihin, eikä syyttä. Se kasvaa lähes huomaamatta, tuottaa suuria satoja ja tarjoaa happorakennetta monenlaisiin juomiin.
Myös tyrni, aronia, hunajamarja ja selja voivat löytää paikkansa huppelistarhasta. Osa toimii sellaisenaan, osa parhaimmillaan muiden raaka-aineiden rinnalla.
Maustekasvit viimeistelevät kokonaisuuden
Maustekasvit, kukat ja aromaattiset hyötykasvit viimeistelevät huppelistarhan makumaailman.
Mintut, sitruunamelissa, timjami, salvia, laventeli, iisoppi, rosmariini ja oregano tuovat juomiin uusia vivahteita. Myös katajanmarjoja sekä nuoria katajanversoja on hyödynnetty pitkään juomien maustamisessa.
Myös kukilla on oma paikkansa huppelistarhassa. Kurkkuyrtti, ruusut, orvokit ja maustesamettikukat tuovat sekä aromia että näyttävyyttä. Tuoksupelargoneista esimerkiksi sitruuna-, ruusu- ja appelsiinipelargonit sopivat juomien maustamiseen ja kesäisten aromien lähteiksi.
Huppelistarhasta kasvaa helposti pitkäaikainen innostus
Moni huomaa nopeasti, ettei huppelistarha ole pelkkää kasvien kasvattamista. Se on sadon odottamista, reseptien kokeilemista, onnistumisia, epäonnistumisia ja jatkuvaa uuden opettelua.
Usein ensimmäiset marjat, humalankävyt tai rypäletertut herättävät halun kokeilla jotakin uutta – ehkä erilaista siideriä, uutta mausteyhdistelmää tai seuraavaa kasvilajia.
Ehkä juuri siksi huppelistarha innostaa niin monia. Kun ensimmäinen sato alkaa kypsyä, seuraavaa istutusaluetta suunnitellaan usein jo valmiiksi.