Makeat ja aromikkaat vadelmat ovat kesäisen luonnon omia karamellejä – vieläpä terveellisiä sellaisia! Helppohoitoiset vadelmat sisältävät vitamiineja ja ihmisille tarpeellisia kuituja ja antioksidantteja. Vadelmia kannattaa istuttaa useampaa eri lajiketta tai vadelmalajia. Näin voi nauttia pidemmällä satoajalla kypsyvistä herkkumarjoista ja niiden vivahteikkaista aromeista.
Vadelman versot ovat kaksivuotisia. Marjat tulevat toisen vuoden versoihin. Ensimmäisen vuoden versojen lehtiä voit käyttää maistuvan yrttiteen valmistukseen. Poimi lehtiä sieltä täältä ja käytä tuoreena tai kuivattuna. Vadelmatee rauhoittaa mieltä ja sopii hyvin iltateeksi. Muita puutarhan teekasveja ovat mm. mustaherukat, mansikat, pihlajat ja mintut.
Vadelma valloittaa myös pölyttäjähyönteiset! Muista sijoittaa marjapensaiden ja hedelmäpuiden läheisyyteen hyönteishotelli pölyttäjien suojapaikaksi. Viherrinki-myymälöistä löydät valmiita hyönteishotelleja tai voit nikkaroida sellaisen itse. Vinkkejä hyönteishotellien rakentamiseen löytyy muun muassa Ylen Luonto -sivulta. Luonto kiittää!
Valloittavia vadelmalajikkeita Viherringin valikoimista:
jättivadelma ’Stiora’
Rubus idaeus
Erittäin suurimarjainen norjalainen vadelma, jonka marja on makea, kiinteä ja väriltään tumman vadelmanpunainen. ’Stioran’ pitkä ja runsas satokausi alkaa heinäkuussa Vadelma tuottaa satoa jopa 10-15 vuotta, mutta runsaimmat sadot saa noin kolmen vuoden kuluttua istutuksesta. Korkeus 150 cm.
vadelma ’Muskoka’
Rubus idaeus
Melko matala, runsaasti versova ja makea puutarhavadelma. Kiinteät, aromikkaat, lähes pyöreät marjat. Runsas sato kypsyy melko aikaisin. 150–200 cm.
vadelma ’Ottawa’
Rubus idaeus
Korkeahko puutarhavadelma vesoo kohtuullisesti. Kartiomaiset, mietoaromiset marjat irtoavat helposti kannasta. Runsas, melko aikainen sato. 200–250 cm.
vadelma ’Maurin Makea’
Rubus idaeus
Noin metrin korkuinen, pensastava kotimainen lajike. Erittäin makeat marjat soveltuvat tuorekäyttöön ja säilöntään. Korkeus 100 cm.
vadelma ’Takalan Herkku’
Rubus idaeus
Makea ja aromikas sekä talvenkestävä kotimainen lajike, jolla on pensastava kasvutapa. Ei tarvitse tukea.
Mesivadelma ’Heisa’
Rubus x binatus
Suomessa jalostettu vadelman ja mesimarjan risteymä, jota kasvatetaan vadelman tapaan. Mesimarjan aromi tulee esiin aurinkoisina kesinä. Happamat, pienehköt marjat sopivat parhaiten mehuksi ja hilloksi. Sato on pienempi ja kasvusto tiheämpi ja matalampi kuin puutarhavadelmilla. Korkeus 1,5–2 m.
karhunvadelma ’Navaho’ piikitön
Rubus fruticosus
Karhunvadelma ’Navaho’ on piikitön karhunvadelmalajike, joka kasvaa 1-2 m korkeaksi. Satoa saadaan syys-lokakuussa. Mustat marjat suuret ja makeat. Paksuoksainen, itsepölyttyvä.
karhunvadelma ’Sonja’
Rubus allegheniensis
Karhunvatukka ´Sonja´ on maatiaiskanta, jonka satoa saadaan elokuusta syyspakkasiin. Marjat ovat kiiltävän mustia ja makeita.
teivadelma ’Tayberry’
Rubus fruticosus x idaeus
Teivadelma on karhunvadelman ja tarhavadelman risteytys. Sen purppuranpunaiset marjat kypsyvät heinä–elokuussa. Kasvutapa köynnöstävä.
mustavadelma ’Bristol’
Rubus occidentalis
Kiiltävän mustat, mehukkaat marjat kehittyvät heinä–syyskuussa. Satoisa lajike kasvaa 1,5 m korkeaksi pensaaksi, joka ei leviä juurivesoista. Viihtyy aurinkoisessa kasvupaikassa.
mansikkavadelma
Rubus illecebrosus
Suuret punaiset marjat muistuttavat jättimäistä vadelmaa. Kaunis valkoinen kukinta kesäkuussa. Elokuussa kypsyviä marjoja voi käyttää mm. hilloissa muiden marjojen kanssa. Nopeakasvuinen ja perennamainen kasvutapa. Mansikkavadelma leviää juuriversojen avulla. Itsepölyttyvä. Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka. Korkeus 0,5 m.