Vadelmat

19.4.2020

Makeat ja aromikkaat vadelmat ovat kesäisen luonnon omia karamellejä – vieläpä terveellisiä sellaisia! Helppohoitoiset vadelmat sisältävät vitamiineja ja ihmisille tarpeellisia kuituja ja antioksidantteja. Vadelmia kannattaa istuttaa useampaa eri lajiketta tai vadelmalajia. Näin voi nauttia pidemmällä satoajalla kypsyvistä herkkumarjoista ja niiden vivahteikkaista aromeista. 

Vadelman versot ovat kaksivuotisia. Marjat tulevat toisen vuoden versoihin. Ensimmäisen vuoden versojen lehtiä voit käyttää maistuvan yrttiteen valmistukseen. Poimi lehtiä sieltä täältä ja käytä tuoreena tai kuivattuna. Vadelmatee rauhoittaa mieltä ja sopii hyvin iltateeksi. Muita puutarhan teekasveja ovat mm. mustaherukat, mansikat, pihlajat ja mintut.

Vadelma valloittaa myös pölyttäjähyönteiset! Muista sijoittaa marjapensaiden ja hedelmäpuiden läheisyyteen hyönteishotelli pölyttäjien suojapaikaksi. Viherrinki-myymälöistä löydät valmiita hyönteishotelleja tai voit nikkaroida sellaisen itse. Vinkkejä hyönteishotellien rakentamiseen löytyy muun muassa Ylen Luonto -sivulta. Luonto kiittää!

Valloittavia vadelmalajikkeita Viherringin valikoimista:

Kuvassa on jättivadelma Stiora.

jättivadelma ’Stiora’

Rubus idaeus

Erittäin suurimarjainen norjalainen vadelma, jonka marja on makea, kiinteä ja väriltään tumman vadelmanpunainen. ’Stioran’ pitkä ja runsas satokausi alkaa heinäkuussa Vadelma tuottaa satoa jopa 10-15 vuotta, mutta runsaimmat sadot saa noin kolmen vuoden kuluttua istutuksesta. Korkeus 150 cm.

Kuvassa on vadelma Muskoka.

vadelma ’Muskoka’

Rubus idaeus

Melko matala, runsaasti versova ja makea puutarhavadelma. Kiinteät, aromikkaat, lähes pyöreät marjat. Runsas sato kypsyy melko aikaisin. 150–200 cm.

Kuvassa on vadelma Ottawa.

vadelma ’Ottawa’

Rubus idaeus

Korkeahko puutarhavadelma vesoo kohtuullisesti. Kartiomaiset, mietoaromiset marjat irtoavat helposti kannasta. Runsas, melko aikainen sato. 200–250 cm.

Kuvassa on vadelma Maurin Makea.

vadelma ’Maurin Makea’

Rubus idaeus

Noin metrin korkuinen, pensastava kotimainen lajike. Erittäin makeat marjat soveltuvat tuorekäyttöön ja säilöntään. Korkeus 100 cm.

Kuvassa on vadelma Takalan Herkku.

vadelma ’Takalan Herkku’

Rubus idaeus

Makea ja aromikas sekä talvenkestävä kotimainen lajike, jolla on pensastava kasvutapa. Ei tarvitse tukea.

Mesivadelma ’Heisa’

Rubus x binatus


Suomessa jalostettu vadelman ja mesimarjan risteymä, jota kasvatetaan vadelman tapaan. Mesimarjan aromi tulee esiin aurinkoisina kesinä. Happamat, pienehköt marjat sopivat parhaiten mehuksi ja hilloksi. Sato on pienempi ja kasvusto tiheämpi ja matalampi kuin puutarhavadelmilla. Korkeus 1,5–2 m.

karhunvadelma ’Navaho’ piikitön

Rubus fruticosus

Karhunvadelma ’Navaho’ on piikitön karhunvadelmalajike, joka kasvaa 1-2 m korkeaksi. Satoa saadaan syys-lokakuussa. Mustat marjat suuret ja makeat. Paksuoksainen, itsepölyttyvä.

Kuvassa on karhunvadelma Sonja.

karhunvadelma ’Sonja’

Rubus allegheniensis

Karhunvatukka ´Sonja´ on maatiaiskanta, jonka satoa saadaan elokuusta syyspakkasiin. Marjat ovat kiiltävän mustia ja makeita.

Kuvassa on teivadelma Tayberry.

teivadelma ’Tayberry’

Rubus fruticosus x idaeus

Teivadelma on karhunvadelman ja tarhavadelman risteytys. Sen purppuranpunaiset marjat kypsyvät heinä–elokuussa. Kasvutapa köynnöstävä.

Kuvassa on mustavadelma Bristol.

mustavadelma ’Bristol’

Rubus occidentalis

Kiiltävän mustat, mehukkaat marjat kehittyvät heinä–syyskuussa. Satoisa lajike kasvaa 1,5 m korkeaksi pensaaksi, joka ei leviä juurivesoista. Viihtyy aurinkoisessa kasvupaikassa.

Kuvassa on mansikkavadelma.

mansikkavadelma

Rubus illecebrosus

Suuret punaiset marjat muistuttavat jättimäistä vadelmaa. Kaunis valkoinen kukinta kesäkuussa. Elokuussa kypsyviä marjoja voi käyttää mm. hilloissa muiden marjojen kanssa. Nopeakasvuinen ja perennamainen kasvutapa. Mansikkavadelma leviää juuriversojen avulla. Itsepölyttyvä. Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka. Korkeus 0,5 m.