Amerikankarpalo ja isokarpalo ovat näyttäviä ja arvokkaita marjoja suuren kokonsa ja C-vitamiinipitoisuuden ansiosta. Marjojen kirpeä maku muodostuu erilaisista luontaisista hapoista: omena-, sitruuna- ja bentsoehaposta. Marjat ovat suuria, pallon tai pisaran muotoisia ja väriltään punaisia. Kovakuorinen karpalo on myös hyvä kuidun lähde.
Viljelty karpalo sopii istutettavaksi happamaan ja kosteaan paikkaan maanpeitekasviksi tai esimerkiksi amppeliin, jossa sen suikertava kasvutapa pääsee kauniisti esille. Versot kasvavat parhaimmillaan 80 cm mittaisiksi. Karpalo on varpukasvi, jonka lehdet ovat ikivihreitä, soikeita tai suippoja, päältä kiiltävän vihreitä ja alta valkoisia. Vaaleanpunaiset tähtimäiset kukat avautuvat kesä-heinäkuussa.
Karpaloa voi poimia syyskuun loppupuolelta lumen tuloon saakka ja lumen alta keväällä. Marjojen sokeripitoisuus suurenee ja happamuus vähenee syksyn ensimmäisten pakkasten jälkeen. Paras sato saadaan, kun karpalo istutetaan avoimelle, aurinkoiselle paikalle ja happamaan turvemaahan, jossa on runsaasti kosteutta.
Karpalo kasvaa luonnonvaraisena koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Kasvupaikkoja ovat niukkaravinteiset, valoisat nevat ja rämeet (pH 2,8-5,5) Karpalon kasvupaikat ovat vähentyneet viime vuosina soiden kuivaamisen ja turpeennoston vuoksi.
Lajikkeet:
Amerikankarpalo ’Pilgrim’ ja ’Red Star’
Aikaisempina vuosina Viherringin valikoimissa ovat olleet myös venäläiset isokarpalolajikkeet ’Hotavetskaja’, ’Sazonovskaja’ ja ’Severjanka’.