Alkukesän kukkaputous hurmaa kokeneenkin tarhurin!

26.5.2021

”Onko kauniimpaa näkyä kuin kauniisti kaartuvat oksat täynnä puhtaan valkoisia kukkia? Norjanangervo on todellinen kevään sanansaattaja!”

Näin toteaa Puutarhatalo Sydänmaan kauppias Lauri Sydänmaa ihastellen ja jatkaa, ”Tämän pensaan tuntevat kaikki. Se on varma, tuttu ja turvallinen – todellinen joka pihan ja puutarhan kaunistus. Myymälässäni Riihimäellä norjanangervo on ollut koko myymälän olemassaolon ajan eli 45 vuotta yksi myydyimmistä ja halutuimmista pensaslajeista.”

Norjanangervo kukkii Etelä-Suomessa usein jo toukokuun puolivälissä, pohjoisempana hieman myöhemmin. Laji menestyy lähes koko Suomessa ja on kasvupaikan suhteen vaatimaton. Se viihtyy myös kuivilla ja karuillakin paikoilla. Norjanangervo on erinomainen valinta erilaisiin pensasryhmiin ja pensasaidoiksi.

”Omassa pihassani samat kasvit ovat jo yli 40 vuotta vanhoja. Norjanangervo sietää voimakkaitakin leikkauksia ja jopa alasleikkauksen. Omassa pihassani olen muotoillut norjanangervot kapeaksi aidaksi, joka on jo lähes 3 metriä korkea. Olen nähnyt myös puksipuiden tapaan palloiksi ja kartioiksi muotoiltuja pensaita. Niissä kukinta ei ole niin runsas kuin vapaasti kasvavissa pensaissa, sillä norjanangervo tekee kukat toisen vuoden versoihin. Aikaisena kukkijana se on myös tärkeä ravintokasvi pölyttäjähyönteisille. Todella hurmaava pensas!”

Vinkki:

Norjanangervo on tärkeä kevään ja alkukesän ravintokasvi pölyttäjähyönteisille. Sijoita kukkivien pensaiden läheisyyteen suojaa tarjoava hyönteishotelli.

Norjanangervo (Spiraea ‘Grefsheim’) on nimensä mukaisesti kotoisin Norjasta. Se on pensasangervolajike, joka on löytynyt vuonna 1949 norjalaiselta Grefsheimin taimistolta. Lajike on talvenkestävämpänä ja terveempänä syrjäyttänyt aikaisemmin suositun morsiusangervon (Spiraea ×arguta). Norjanangervo on pensaana hieman matalampi ja tuuheampi. Lisäksi sen kukinnot ovat isommat kuin morsiusangervolla.

Suomessa norjanangervo menestyy vyöhykkeillä I-VI. Norjanangervo kasvaa noin 1-1,5 metrin korkuiseksi pensaaksi. Se kukkii toisen vuoden versoilla, joten voimakkaita leikkauksia tehtäessä kukinta kärsii. Vapaasti kasvavia pensaita voi uudistaa harventamalla vanhimpia, heikosti kukkivia oksia kukinnan jälkeen tai varhain keväällä ennen silmujen puhkeamista. Tällöin poistettavat oksat leikataan noin 10 cm korkeudelta maasta.

Teksti: Lauri Sydänmaa, Satu Laurell