Viiniköynnökset

6.8.2025

Suomessa menestyvät parhaiten hallaa kestävät ja nopeasti kypsyvät lajikkeet. Useimmat meillä menestyvät lajikkeet ovat eurooppalaisen viiniköynnöksen (Vitis vinifera) ja Pohjois-Amerikasta tai Aasiasta kotoisin olevan lajin (Vitis labrusca) välisiä risteymiä. Talvenkestävän ja aikaisin kypsyvän viiniköynnöksen valitseminen on sitä tärkeämpää, mitä pohjoisemmaksi se istutetaan. Tutuimpia kestäviä viinilajikkeita Suomessa ovat esimerkiksi pohjoisamerikkalainen ’Somerset Seedless’ sekä latvialaiset ja venäläiset lajikkeet ’Zilga’ ja ’Hazaine Sladkii’.

Kuvassa on tumman violetiksi kypsyviä Zilga-rypäleitä.

”Viiniköynnökselle löytyy puutarhasta monta paikkaa ja käyttötapaa.”

Viinirypäleiden makuun vähällä vaivalla

Rypäleiden makuun pääsee vähällä vaivalla. Kun hoidat viiniköynnöstä kuin koristekasvia, esimerkiksi leikkaus sujuu jopa kokemattomalta viiniharrastajalta. Sadon takaavat lajikkeet, jotka menestyvät avomaalla. Jotta sadosta tulee runsas, viiniköynnös tarvitsee lämpimän ja pitkän kasvukauden. Monet lajikkeet ehtivät kypsyä Etelä-Suomessa myös avomaalla, kunhan niille valitaan aurinkoinen, lämmin ja hallalta suojaisa paikka. Halutessasi voit nopeuttaa rypäleiden kypsymistä istuttamalla taimen kasvihuoneeseen.

Lämmin, valoisa ja läpäisevä kasvupaikka

Viiniköynnöksen astiataimia voi istuttaa alkukesästä syksyyn, mutta juurtumisen ja talvehtimisen kannalta taimi on parempi istuttaa Suomen olosuhteissa alkukesällä, kun hallasta ei ole enää vaaraa. Taimelle sopiva paikka on kasvihuone tai erityisen lämmin ja aurinkoinen paikka, jossa ei ole kovin suurta hallariskiä keväällä tai syksyllä. Sopiva paikka on esimerkiksi aurinkoinen eteläseinusta.

Viiniköynnös ei ole erityisen vaativa maalajin ja ravinteiden suhteen. Kivinen moreenimaa on jopa eduksi, sillä se lämpiää hyvin. Paras maalaji on hieta. Peruslannoitettu ja -kalkittu multa kelpaa. Kasvualustan tulee olla syvä, jotta köynnös pystyy kehittämään sekä pinta- että syväjuuriston. Mitä syvemmällä juuret ovat, sitä paremmin juuristo ja taimi selviävät talven pakkasista.

Tee kasvualustasta seinustalla noin 60 cm syvä, ja varaa yhdelle taimelle neliömetrin verran kasvutilaa. Istuta taimi vähintään 15 cm entistä syvempään. Muotoile maanpinta loivaksi kummuksi, jolloin taimen tyvelle ei jää syksyllä vettä, joka jäätyessään vioittaa köynnöstä ja haittaa talvehtimista. Kasvupaikalla ei saa olla myöskään seisovaa vettä etenkään kasvukauden ulkopuolella.

Kuvassa viiniköynnös kasvaa pergolan kattona ja viinirypäleet roikkuvat sinisinä terttuina.

”Leikkaamattomana kasvatettaessa viiniköynnös on kaunis ja nopeakasvuinen koristekasvi, vaikka oleskeluterassin pergolaan kiipeilemään.”

Varmista viiniköynnöksen talvehtiminen avomaalla

  • Valitse lämmin, aurinkoinen ja suojainen kasvupaikka.
  • Istuta taimi vähintään 15 cm entistä kasvusyvyyttä syvemmälle.
  • Muotoile maanpinta loivaksi kummuksi, jolloin taimen tyvelle ei jää syksyllä vettä.
  • Älä anna viiniköynnökselle loppukesällä enää typpipitoista lannoitetta, jotta kasvu päättyy ajoissa ja köynnös valmistautuu talveen. Syyslannoitus elokuun aikana.
  • Kasaa syksyllä taimen tyvelle talvisuojaturvetta, kuivia lehtiä tai havuja ja suojaa versot pakkaspeitteellä ainakin ensimmäisenä talvena.

 Helppo leikkaustapa

Yksinkertaisin tapa leikata viiniköynnöstä on hoitaa sitä kuten koristeköynnöstä: harventaa vain tiheitä kasvustoja, jotta raakileet saavat valoa ja kypsyvät. Vaikka sadosta tulee pienempi kuin viininviljelijöillä, pääset hyvin rypäleiden makuun.

Viiniköynnös juurtuu syvälle ja saavuttaa täyden talvenkestävyytensä noin kolmessa vuodessa, jolloin kasvu suorastaan ryöpsähtää. Poista puutuneita versoja vaikka maata myöten, kun viiniköynnös on talvilevossa eli myöhään syksyllä lehtien varistua tai kevättalvella ennen silmujen avautumista. Älä leikkaa puutuneita versoja enää huhti– toukokuussa, jolloin leikkaus aiheuttaa haitallisen runsaan mahlavuodon.

Karsi tiheää kasvustoa myös kesällä. Poista puutumattomia versoja ja varjostavia lehtiä kukkien ja raakileiden tieltä.

Tutustu rauhassa viiniköynnöksen kasvutapaan, ja opettele kokemuksen karttuessa leikkaustapoja, joilla sato maksimoidaan. Mahtisatoa havitteleva voi valita lukuisista leikkaustyyleistä, joihin voi perehtyä esim. Suomen viininkasvattajat ry:n nettisivuilla ja tapahtumissa.

Kuvassa on viiniköynnös Somerset Seedless.

Aitoviiniköynnös ’Somerset Seedless’

Vitis vinifera

Makean mansikkainen, mehukas rypäle on talvenkestävin meillä viljeltävistä siemenettömistä Vitis-lajikkeista. Voit kasvattaa avomaalla, sillä kestää pakkasta jopa -30˚C. Lajikkeessa yhdistyvät aitoviinin herkullinen maku ja hyvät viljelyominaisuudet sekä Pohjois-Amerikan viiniköynnöslajien kylmänkestävyys. Ensimmäiset vaalean punavioletit rypäleet kypsyvät varhain lämpimällä kasvupaikalla. Vyöhykkeet I–III (IV), kasvihuoneessa ja huolellisesti talvisuojattuna lajike viihtyy myös pohjoisempana.

Kuvassa on viiniköynnös Rusbol.

Aitoviiniköynnös ’Rusbol’

Vitis vinifera

’Rusbol’ on siemenetön aitoviiniköynnös, joka soveltuu erinomaisesti kasvatettavaksi kasvihuoneessa tai viileässä viherhuoneessa. Lajike sopii myös ruukkuistutuksiin ja lasitetuille parvekkeille sekä avomaalle, mikäli hyvästä talvisuojauksesta huolehditaan. Talvenkestävyys on -25 °C. Lajike soveltuu täydellisesti herkutteluun, sillä kellertävät rypäleet ovat mehukkaita ja makeita. Tertut ovat huomattavan suuria.

Kuvassa on viiniköynnös Zilga.

Tarhaojukkaviini ‘Zilga’

Vitis Labruscana-ryhmä

Satoisa ’Zilga’ on rotevakasvuisena lajikkeena loistava viiniköynnös köynnöskehikoihin ja pergoloihin sekä lasitettujen parvekkeiden vehreyttämiseen. Suotuisilla paikoilla se kestää jopa -40 °C pakkasta. Sinisissä, keskikokoisissa rypäleissä on mustikkainen aromi ja ne kypsyvät syyskuun puoliväliin mennessä. Aromikkaimmillaan rypäleet ovat täysin kypsinä. Versot talveentuvat hyvin, mutta keväällä ’Zilga’ on arka yöhalloille. Toisin kuin aitoviinilajikkeet, ’Zilga’ viihtyy happamassa maassa. Vyöhykkeet I-IV.

Kuvassa on viiniköynnös Hazaine Sladkii.

Viiniköynnös ’Hazaine Sladkii’

Vitis ’Hazaine Sladkii’

Venäläinen lajike, jonka talvenkestävyys on noin -33°C, vyöhyke I-III. Keskikokoiset siniset rypäleet sisältävät paljon mm C-vitamiinia. Sopii hyvin viiniviljelyyn koti-oloissa.

Kuvassa on viiniköynnös Jubileinaja Novgoroda.

Viiniköynnös ’Jubileinaja Novgoroda’

Vitis ’Jubileinaja Novgoroda’

On myös venäläinen lajike, jonka talvenkestävyys on noin -30°C (I-II). Kellertävät rypäleet ovat pieniä ja maukkaita. Sopii viininvalmistukseen kotioloissa.

Tutustu myös viiniharrastajien lajikkeisiin: Viiniharrastajan rypäleet