Alkukesällä alppiruusujen loistelias kukinta lähes salpaa hengityksen. Erikokoisten ja -muotoisten kukkien värikirjo kattaa miltei kaiken mahdollisen valkoisesta hehkuviin punaisen, keltaisen ja oranssin sävyihin. Vaaleat ja tummat liilat tai siniset kukat hohtavat viileää eleganssia. Terälehtien täplissä ja viiruissakin riittää ihmeteltävää. Ikivihreä lehdistö tarjoaa kukinnan jälkeen vehreän taustan puutarhan muille kukkiville kasveille ja erilaisille havukasveille ympäri vuoden.
Alppiruusut eli Rhododendronit – tuttavallisemmin rodot – ovat maapallomme vanhimpia kasveja, jotka ovat olleet olemassa jo 50 miljoonaa vuotta sitten. Upeina kukkijoina tunnetut rodot vaihtelevine väreineen, muotoineen ja kokoineen ovat kautta aikain olleet tutkimusmatkailijoiden ja kasvinjalostajien intohimoisen kiinnostuksen kohde. Osa rodoista on maanmyötäisiä varpuja, toiset erikokoisia pensaita tai jopa yli 30-metrisiä puita. Muutamat kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla trooppisissa sademetsissä.
Alppiruusujen jalostus on pitkäjänteistä työtä, jossa on yhdistetty eri lajien parhaita ominaisuuksia – kukinnan näyttävyyttä, kasvutapaa ja kestävyyttä. Suomessa jalostusta on tehty erityisesti pohjoisiin oloihin sopivien lajikkeiden kehittämiseksi, ja tunnetut kotimaiset rodot pohjautuvat mm. Mustilan arboretumissa menestyneisiin kantoihin sekä Helsingin yliopiston jalostusohjelmaan. Nykyisin valikoimassa on sekä kotimaisia lajikkeita, jotka menestyvät luotettavasti vaihtelevassa ilmastossa, että ulkomaisia risteymiä, jotka tuovat istutuksiin uusia sävyjä, kukkamuotoja ja vaihtelua.
Uudet suomalaiset alppiruusut
Uudet, Suomessa jalostetut alppiruusulajikkeet palkitsevat kasvattajansa runsaalla kukinnalla ja kauniilla, hillityllä kasvutavalla. Kukkien värisävyt rikastuttavat perinteisten alppiruusujen värivalikoimaa ja hurmaavat tuoksullaan. Nämä kotimaisten rodoharrastajienkin testaamat alppiruusut sietävät hyvin vaihtelevaa ilmastoamme. Niiden talvenkestävyys on testattu eri puolilla maatamme rodoharrastajien puutarhoissa ja Mustilan arboretumissa sekä Puolassa yhteistyötaimistollamme.
Uuden suomalaisen alppiruusulajikkeiston jalostustyön taustalla on Kristian Theqvist, jolla itsellään on tuhansien taimien rodopuutarha Turun saaristossa. Uutuuslajikkeiden emot ovat pääasiassa vanhempia suomalaisia alppiruusuja, jotka tuovat jälkeläisiin kestävyyttä. Pölyttäjinä toimineet lajikkeet antavat uusille alppiruusuille värikkyyttä, kauniin lehdistön sekä tuuhean ja pääsääntöisesti matalamman kasvutavan.
Poimintoja Kristian Theqvistin lajikkeista:
’Ritva’
Hienostuneen vaaleanpunaiset, melko suuret ja avoimet kukat. Kokonaisvaikutelma on rauhallinen ja tasapainoinen. Kukinta ajoittuu kesäkuun alkupuolelle. Kasvutapa on tiivis ja leveähkö, mikä tekee lajikkeesta sopivan monenlaisiin istutuksiin. Korkeus noin 1,4 m 10 vuodessa. Risteymä ’Haaga’ x campanulatum. Vyöhykkeet I–II (III).
’Teuvo’
Hehkuvan purppuranpunaiset kukat, joissa on tumman purppuranpunainen täplitys ylälehdillä. Kukinta ajoittuu toukokuun loppuun. Kasvutapa on tuuhea. Lehdet tummanvihreät ja voimakkaasti kuvioidut. Korkeus noin 1,0 m 10 vuodessa. Risteymä brachycarpum subsp. tigerstedtii × microgynum. Vyöhykkeet I–II (III).
’Nikodemus’
’Nikodemus’ avaa touko-kesäkuussa hennon vaaleanpunaiset nuput raikkaan valkoisiksi, puolikerrotuiksi kukiksi, joissa on aavistus kellertävää sävyä. Pensas on kauniin tuuhea ja matala. 10-vuotiaana korkeus 0,5 m/leveys 1 m. Kestävyys vähintään -28 °C.
’Kristian’s Moonlight’
’Kristian’s Moonlight’ on matalakasvuinen lajike, jonka erikoispiirteenä on kukan värin muuttuminen. Kukan terälehdet ovat vaalean kellanvihertävät. Tummemman keltainen keskus muuttuu muutamassa päivässä punertavaksi. Kukintojen erikoinen kuunvalon värinen sävyvaihtelu tuo ilmeikkyyttä istutuksiin.
’Kristian’s Cute’
Lajikkeen kukinnot ovat hennon vaaleanpunaiset kellanruskealla täplityksellä. Pienilehtinen ja matalakasvuinen, korkeus 0,6 m 10 vuodessa. Kestävyys -26 °C tai enemmän.
’Eija’
Upea runsas kukinta ja kompakti, hillitysti kasvava pensas. Liilanpunaiset kukat ovat keskeltä valkoiset ja kauniisti oranssinruskeatäpläiset. Tiivis, pystyoksainen pensas tulee 10 vuodessa 1,2 m korkeaksi. Se kukkii kesäkuun puolivälissä. Risteymä ’Elviira’ x ’Blue Bell’. Kestävyys -26 °C tai enemmän. Vyöhykkeet I–II (III).
’Pernilla’
Kesäkuun lopulla avautuvia vitivalkoisia kukkia koristavat vaaleanruskeat täplät ja vaaleankeltavihreällä läikällä. Kukkanuput vaaleanpunaiset. Kasvaa hillitysti, vain 1,2 m korkea 10 vuodessa. Risteymä ’Helsinki University’ x ’Blue Bell’. Pakkaskestävyys vähintään -26°C. Vyöhykkeet I–II (III).
’Merja’
Kestävin oranssisävyinen alppiruusu! Punaisista nupuista aukeaa oranssinpinkit kukat, joiden yläterälehdillä on kellanruskea täplitys. Kukinta kesäkuun puolivälissä. Tiheä ja matala pensas, vain 80 cm korkea 10-vuotiaana. Risteymä ’Helsinki University’ x ’Böhmen’. Kestävyys -30 °C asti, vyöhykkeet I–III (IV–V).
’Lumotar’
Tuoksuvat valkoiset kukat ovat vertaansa vailla. Täysin erilliset terälehdet ja terälehtimäiset heteiden ponnet luovat ainutlaatuisen kukan, joka on nuppuisena hennosti punertava. Terälehdissä vihreät viirut. Kukkii kesäkuun keskivaiheilla. Voimakkaasti pysty ja avoin kasvutapa – sopii vaikka pikkupuuksi. Korkeus 1,8 m 10 vuodessa. Risteymä ’Helsinki University’ x Rhododendron fortunei. Kestävyys vähintään -26 °C, vyöhykkeet I–II (III).
Näille lajikkeille on yhteistä: tiivis kasvutapa, hyvä talvenkestävyys ja varma kukinta.
Kuvat: Kristian Theqvist
Kristian Theqvistin jalostustyöhön pääset tutustumaan hänen verkkosivuillaan: https://www.rhodogarden.com.
Royal-alppiruusut – näyttävyyttä ja kestävyyttä
Royal-alppiruusuissa yhdistyvät pääosin suomalaisten ja keskieurooppalaisten lajikkeiden geenit. Monivuotisien jalostustyön palkintona tarjolla on nyt upeita lajikkeita, jotka sietävät jopa -25 – -30°C pakkasta. Royal-alppiruusuilla on tiivis kasvutapa, kauniit lehdet, hyvä taudinkestävyys ja erityisesti näyttävä kukinta.
Kylmänkestävyyttä Royal-alppiruusut ovat perineet suomalaisilta alppiruusuilta ’Haaga’, ’Hellikki’ ja ’Helsinki University’, jotka toimivat uusien risteymien äitinä tai isänä. Kukkien värikirjoa ovat laajentaneet näyttäviltä keskieurooppalaisilta lajikkeilta saadut geenit.
Royal-alppiruusuja kasvaa nyt alppiruusuharrastajilla eri puolilla Suomea. Aikaa myöten varmistuu kuinka ne pärjäävät Suomen ilmastossa. Niiden ei odoteta olevan yhtä kestäviä kuin sitkeimmät suomalaiset, mutta luotettavampia kuin keskieurooppalaiset lajikkeet. Tällä hetkellä kestävyysvyöhyke suositus on I-II (III-IV) riippuen puutarhan suojaisuudesta.
’Royal Amaranth’ risteymä ‘Haaga’ x ‘Torero’
Täyteläisen punaiset kukat, joissa keltainen nielu. Vaaleanvihreät nuput muodostavat kauniin kontrastin tummanvihreälle lehdistölle. Hidaskasvuinen, korkeus noin 1,5 m.
’Royal Lilac’ risteymä ‘Hellikki’ x ‘Rasputin’
Voimakkaan violetit suuret kukat, joissa on hento ruskea silmä. Tiivis kasvutapa. Korkeus 1,5–2 m.
’Royal Violet’ risteymä ‘Rasputin’ x ‘Helsinki University’
Hyvin suuret ja avoimet vaaleanliilat kukat, joissa on valkoinen keskus ja vaaleanruskea nielu. Kiiltävä lehdistö. Voimakas- ja tiiviskasvuinen, korkeus 1,5–2 m.
’Royal Scarlet’ risteymä ‘Cardinal’ x ‘Helsinki University’
Näyttävät punaiset kukat, joissa ruskeankeltainen silmä. Tummanvihreä kaunis lehdistö. Korkeus 1,5–2 m.
’Royal Butterfly’ risteymä ‘Haaga’ x ‘Kabarett’
Vaaleanpunainen kukinto, jossa on iso ruskeanpunainen silmä. Runsas kukinta ja tiivis kasvutapa. Kukkii usein uudelleen syksyllä. Korkeus 1,5–2 m.
’Royal Rosy’ risteymä ‘Hellikki’ x ‘Koichiro Wada’
Kaunis vaaleanpunainen lajike, jonka nuput näyttävät tumman ruusunpunaisilta. Tiiviskasvuinen ja matala, alle 1 m.
Royal-sarjassa yhdistyvät suomalaiset kestävät lajikkeet ja keskieurooppalainen näyttävyys.
- kestävät jopa -30 °C
- tiivis ja terve kasvutapa
- suuret, näyttävät kukat
KISS-alppiruusut – heleää kukintaa
KISS-alppiruusut muodostavat lajikesarjan, jossa korostuvat voimakkaat värit, runsas kukinta ja kompakti kasvutapa. Sarjan lajikkeita yhdistää näyttävä yleisilme sekä talvenkestävyys, ja ne soveltuvat erityisesti istutusryhmiin, joissa yhtenäinen värimaailma pääsee oikeuksiinsa.
Sarjaan kuuluvat esimerkiksi lajikkeet ’Double Kiss’, ’Late Kiss’ ja ’Neon Kiss’. Lajikkeiden kukinta ajoittuu hieman eri aikoihin, mikä pidentää kukinnan kokonaiskestoa puutarhassa. KISS-sarjan alppiruusut edustavat moderneja puutarharisteymiä, joissa yhdistyvät kestävyys ja koristearvo.
Kokemukset KISS-alppiruusujen menestymisestä Suomen oloissa karttuvat vähitellen. Tällä hetkellä niitä suositellaan kasvupaikan suojaisuudesta riippuen vyöhykkeille I–II (III-IV).
’Double Kiss’ risteymä ‘Haaga’ x ‘Mars’
Puolikerrottu, voimakas syvän vaaleanpunainen kukinta ja raikkaan tummanvihreät lehdet. Kasvutapa kauniin tuuhea ja kompakti, kasvukorkeus 10 vuodessa 1,5 m. Hyvä talvenkestävyys, jopa -30 °C.
’Neon Kiss’ risteymä ‘Haaga’ x ‘Brisanz’
Väriltään intensiivinen pinkki ja runsas. Lajike edustaa sarjan voimakkainta värisävyä. Kasvutapa kauniin kompakti, kasvukorkeus 10 vuodessa 1,2 m. Hyvä talvenkestävyys, jopa -28 °C.
’Late Kiss’ risteymä ‘Mrs Anthony Waterer’ x ‘Artmeyer’s Späte’
Sarjan myöhemmin kukkiva lajike. Kukat ovat suuret ja vaaleanpunaiset, joissa on kellanruskea täplä. Kasvutapa on tiheä ja pystykasvuinen, 10 vuodessa 1,5 m. Pakkasenkestävyys – 24 °C.
KISS-sarjassa yhdistyvät näyttävä kukinta ja kompakti kasvutapa.
- kirkkaat ja intensiiviset kukkavärit
- tiivis ja tuuhea kasvutapa
- runsas kukinta ja lajikkeiden välinen kukinta-ajan vaihtelu
Kuvat: Royal- ja Kiss-alppiruusut, Cieplucha
Alppiruusut viihtyvät happamassa maassa
Luonnostaan rodot menestyvät hyvin suomalaista metsäpuutarhaa muistuttavissa olosuhteissa, missä kasvaa harvakseltaan esim. mäntyjä tai muita syväjuurisia puita. Aluskasvillisuutena voi mainiosti olla vaikkapa puolukka- tai mustikkakasvustoa. Kasvupaikka saisi olla mielellään kosteahko, jonka pH on 4,5 – 5,5 välillä.
Rakennetussa pihapiirissäkin alppiruusut pitävät siitä, että ympärillä on muitakin kasveja – joko pieniä puita tai pensaita. Myös erilaisten monivuotisten kukkien käyttö rodoryhmässä lisää niiden viihtyvyyttä. Istutuksiin voi yhdistää vaikkapa maata peittäviä perennoja, kuten rönsytiarellaa, varjoyrttiä tai erilaisia vuokkoja. Alppiruusujen juuret ovat lähellä maanpintaa, joten kasvualustaa suojaavat maanpeiteperennat tai esimerkiksi kate suojaa juuristoa liialta lämmöltä ja kuivumiselta.
Kaikki alppiruusut – jopa ne kaikkein kestävimmät kotimaiset – kannattaa suojata pari talvea istutuksesta. Usein alppiruusun pahin vihollinen on pakkasen sijasta olematon lumipeite, äkkijyrkät lämpötilavaihtelut ja kuivuminen kevättalvella.
- Valo: puolivarjo on paras
- Maa: hapan (pH 4,5–5,5), kuohkea ja humuspitoinen
- Syvyys: vähintään 50 cm
- Vesi: ei seisovaa vettä
Istutus ja hoito
- Istuta samaan syvyyteen kuin ruukussa
- Käytä havu-rodomultaa tai turvepitoista seosta
- Älä kalkitse
- Kastele runsaasti kuivina jaksoina (20–30 l/pensas)
- Katteeksi kuorike tai maanpeitekasvit
- Lannoitus
- keväästä heinäkuun alkuun
- 2–3 kertaa kuukaudessa
- happaman maan lannoitteella
Vinkki: Poista kuihtuneet kukat. Se ohjaa kasvin energian uusiin versoihin – ja seuraavan vuoden kukintaan.
Talvisuojaus
Suurin riski ei ole pakkanen, vaan kevättalven kuivuminen.
- vältä istutettaessa tuulisia paikkoja
- suojaa juuristo lehdillä tai turpeella
- varjosta helmi–maaliskuussa