Ruusut – suurten tunteiden tulkit

17.4.2015

Ei puutarhaa ilman ruusua, kukkien kuningatarta. Ruusuilla on erityissija ihmisten sydämissä; niiden avulla tuppisuukin ilmaisee hellät tunteensa mielitietylleen.

Meillä Suomessa rakkaimpia ruusuja ovat juhannusruusun kaltaiset perinteiset lajit. Ne ovat selviytyneet hyytävän kylmistä talvista ja kukkivat karussakin maassa. Sitkeys on periytynyt myös uusiin suomalaisiin ruusulajikkeisiin.

Lajikkeita joka tarpeeseen ja jokaiselle tontille

Hillitysti kasvavat ja niukasti vesovat lajikkeet soveltuvat parhaiten pienimmille pihoille ja ruukkukasvatukseen.

Runsaasti vesovat ruusut tulevat leveiksi – istuta ne alueille, missä pensaat saavat levitä vapaasti. Tuuheat ja korkeat ruusut ovat edukseen esimerkiksi tontin reunoilla, missä tarvitaan suojaa tuulelta ja katseilta.

Näkyvimmän paikan olohuoneen ikkunan edustalla tai oleskelupaikan lähellä ansaitsevat esimerkiksi kauan kukkivat tai vastustamattomasti tuoksuvat ruusut. Tällaiset primadonnat kiinnittävät huomiomme yksinäänkin, mutta hyvässä seurassa ne loistavat vieläkin ihanammin! Kasvit nimittäin voivat yhdessä paremmin kuin yksinään, ja niiden erilaiset muodot, värit ja koot korostavat toisiaan. Istuta ruusun seuraan vaikkapa aurinkoa rakastavia kärhöjä tai perennoja. Klassinen yhdistelmä syntyy ruusuista ja sinikukkaisista kurjen- tai peurankelloista.

 

Paljon valoa, paljon kukkia

Kun kasvupaikka on pensasruusuille sopiva, ne pärjäävät ilman erityistä hoitoa ja pysyvät terveinä. Varaa ruusuille aurinkoinen–puolivarjoinen, ilmava kasvupaikka. Ne viihtyvät aivan tavallisessa, peruslannoitetussa ja -kalkitussa puutarhamaassa. Huolehdi vain, että maa on rikkakasviton, läpäisevä ja koholla ympäristöstä tai salaojitettu. Kun katat maanpinnan hakkeella tai matalilla peittokasveilla, vältyt kitkemiseltä. Voit peittää maan myös lannoittavalla ruohosilpulla.

Istuta puistoruusut samaan syvyyteen missä ne ovat kasvaneet taimistolla. Kastele säännöllisesti taimia ja nuoria pensaita, kunnes ne ovat juurtuneet kunnolla. Täysikasvuiset ruusut sietävät hyvin kuivuutta ja talvehtivat luotettavammin.

Leikkaus nuorentaa

Pensasruusut eivät vaadi vuosittain suurta leikkausta. Riittää, kun siistit keväisin kuolleet ja lumen painamat oksat pois. Vasta kun ruusupensas ränsistyy vanhuuttaan, on syytä nuorentaa se leikkaamalla, jotta kukinta jatkuu runsaana. Voit nuorentaa ruusun joko alasleikaten tai harventaen.

Alasleikkaus sopii hyvin ruusuille, joiden kukat puhkeavat uusiin eli samana kesänä kasvaviin versoihin. Voit leikata kaikki versot keväällä maata myöten ja pensas kukkii silti jo samana kesänä. Tällaisia ovat esimerkiksi tarhakurtturuusut.

Alkukesällä kukkivien ruusujen, kuten juhannus- ja blandaruusujen, kukkasilmut ovat kehittyneet edellisenä kesänä kasvaneisiin versoihin. Ne nuorennetaan yleensä poistamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia maata myöten.

Vinkki:

Puisto- eli pensasruusut ovat niin kestäviä, ettei niitä tarvitse suojata talveksi. Omajuuristen taimien juuristosta kasvaa tilalle samanlainen ruusu, jos pensas sattuisi paleltumaan maata myöten.

Teksti: Ella Räty