Suomen maaperä on luonnostaan hapanta, joten happaman maan kasvit ovat kuin luotuja oloihimme. Upeampia kukkijoita kuin atsaleat, alppiruusut ja hortensiat on vaikea kuvitella.
Happaman maan kasveja sanotaan myös kalkinkarttajiksi. Ne viihtyvät parhaiten maassa, jonka pH-arvo on noin 4–5,5. Kasvualustaksi sopii mainiosti havu-rodomulta ja lisäravinteeksi havu-rodolannoite. Kasvualustaan ei sekoiteta kalkkia eikä tuhkaa.
Kalkinkarttajille on helpointa perustaa ikioma kasviryhmä. Jos kuitenkin haluaa istuttaa vaikkapa hapanta maata suosivia syyshortensioita samaan ryhmään kalkitusta maasta (pH 6–7) pitävien ruusujen kanssa, sekin onnistuu. Hortensian kohdalle maahan sekoitetaan kalkitsematonta turvetta tai maa vaihdetaan havu-rodomultaan.
Kasvit pitävät seurasta
Kasvit voivat parhaiten ryhmissä, missä ne suojaavat toisiaan paahteelta, tuulilta ja pakkasilta. Happaman maan puutarhakasvit kasvavat kotiseuduillaan usein metsissä. Niinpä alppiruusujen ja hortensioiden seurassa viihtyvät erinomaisesti saniaiset, mustikoiden ja puolukan kaltaiset varvut ja miltei kaikki havukasvit.
Maanpeittäjiksi sopivat matalat perennat, esimerkiksi tiarella ja rönsyansikka. Maanpeitekasvit tai 5–10 cm kuoriketta estävät rikkaruohojen kasvun, pitävät maan sopivan kosteana ja tasaavat lämpötilan vaihteluja. Lisäksi täydelliseen happaman maan ryhmään kuuluvat korkeutta tuovat puut ja köynnökset, kuten alppi- ja siperiankärhö.
Upeimmat alppiruusupuistot on perustettu harvaan männikköön. Männyn latvus päästää lävitseen sopivasti valoa eikä syvä juuristo rohmua ravinteita ja vettä latvuksen alle istutetuilta kasveilta. Kalkinkarttajien ryhmään sopivat männyn lisäksi kuusen, katajan ja tuijan pilari- ja kartiomuodot. Myös vaahteroiden, pihlajien ja koivujen pienikokoiset lajikkeet käyvät tarkoitukseen, koska ne viihtyvät sekä kalkitussa että happamassa maassa.
Happaman maan pensaita
- Alppiruusut
- Atsaleat
- Havukasvit
- Hortensiat
- Höyhenpensas
- Kalmiat
- Kanerva
- Mahonia
- Magnoliat
- Pensasmustikka
- Puolukat
Monivuotisia kukkia
- Jaloangervot
- Jumaltenkukka
- Keltakiurunkannus
- Ketoneilikka
- Perhoangervo
- Rönsyansikka
- Siniheinä
- Tiarella
- Tuoksumatara
- Törmäkatkero
- Töyhtöangervo
Revontuliatsaleat
Herkän kaunis kukinta yhdistyy hyvään talvenkestävyyteen: revontuliatsaleat menestyvät vielä IV-vyöhykkeellä. Noin metrin korkuiset pensaat puhkeavat kukkaan touko–kesäkuun vaihteessa. Hehkuvat syysvärit ovat kuin uusi kukinta. Helppohoitoisia atsaleoja ei tarvitse varjostaa talvella.
- ’Golden Lights’ Tummankeltaiset, 10–15 cm leveät, tuoksuvat kukinnot. Lehdet ruska-aikaan pronssinpunaiset.
- ’Lilac Lights’ Vaaleanvioletit kukat eivät haalistu auringon paisteessa. Säännöllisen muotoinen, tiheä pensas on syksyllä vaaleankeltainen.
- ’Mandarin Lights’ Appelsiinin väriset, 12–16 cm:n kokoiset kukinnot tuoksuvat miedosti. Syysväri purppuranpunainen.
- ’Northern Hi-Lights’ Tuoksuva, kelta-valkoinen kukinta. Lehdistö hehkuu ruska-aikaan tulen- tai viininpunaisena.
Royal-alppiruusut
Uljaana kesäkuussa kukkivien Royal-alppiruusujen kylmänkestävyys periytyy suomalaisilta alppiruusuilta. Ne menestyvät ainakin Keski-Suomessa saakka, vyöhykkeillä I–III (IV).
- ’Royal Amaranth’ Täyteläisen punaiset kukat ja vaaleanvihreät nuput muodostavat kauniin kontrastin tummanvihreälle lehdistölle. Pensas hidaskasvuinen, noin 100 cm.
- ’Royal Rosy’ Tumman ruusunpunaiset kukkanuput muuttuvat avautuessaan heleän vaaleanpunaisiksi kukiksi. Tiiviskasvuinen ja matala, alle 100 cm.
Syyshortensiat
Suuret kukinnot komistavat puutarhaa syyskesällä, jolloin muita kukkivia pensaita on niukasti. Kukinta kestää erittäin kauan, heinäkuun lopulta syyspakkasiin. Kun lisäksi kukintojen väri vaihtuu alati, hortensioihin ei voi kyllästyä. Syyshortensiat talvehtivat jopa Oulun korkeudella vyöhykkeillä I–IV (V).
- ’Bobo’ Matala ja runsaskukkainen. Suuret valkoiset–vaaleanpunaiset kukinnot. 90–100 cm.
- ’Magical Fire’ Kukat vaihtavat väriä valkeasta pinkkiin ja lopuksi karmiininpunaiseen. Pensas kompakti, 120 cm.
- ’Polar Bear’ Erittäin suurikukkainen. Muhkeat limenvihreät kukinnot muuttuvat pian valkoisiksi ja punertuvat hieman vanhetessaan. 100–150 cm.
Teksti: Ella Räty