Marjakasveja voi kasvattaa vaikka ruukuissa parvekkeella. Ne viihtyvät koristekasvien seurassa, ihan tavallisessa puutarhamaassa. Hoidonkaan ei tarvitse olla ammattilaistasoa.
Muutama marjakasvi mahtuu pienimpäänkin puutarhaan, kun ne ovat osa koristeistutuksia. Esimerkiksi pystykasvuiset herukkapensaat ja hopealehtinen tyrni ovat kauniita aidanteena. Mansikka taas sopii mainiosti pensaiden laitamille ja kukkapenkin reunaan.
Parvekkeella viihtyvät erityisen hyvin mansikat ja pienijuuristoinen pensasmustikka. Isokin kasvilaji mahtuu ruukkuun tai säkkiin, kun se on vielä nuori. Kun astia käy pieneksi, kasvi siirretään ulos.
Sama kasvupaikka kelpaa kaikille
Muutamalla viljelyn nyrkkisäännöllä pääsee pitkälle. Kaikki marjakasvit tuottavat isoimman ja herkullisimman sadon auringossa, mutta puolivarjossakin marjoja tulee kohtalaisen paljon. Pensaat kukoistavat, kun multavaa maata on noin 50 cm paksu kerros – mansikalle riittää 30 cm. Seisova vesi ja jää eivät vaivaa kasveja, kun kasvualusta muotoillaan loivasti ulospäin viettäväksi, 20 cm korkeaksi kohopenkiksi.
Rikkaruohot pysyvät loitolla katetussa maassa. Pensaiden alle sopii puunkuorike tai tallausta sietävät maanpeiteperennat, kuten suikeroalpi ja rönsyakankaali.
Marjoja kehittyy varmimmin kun marjakasveille annetaan juuri niille tarkoitettuja lannoitteita, joissa on vähän typpeä mutta paljon fosforia ja kaliumia. Kalkkia ja tuhkaa saa levittää reippaasti, sillä marjakasvit viihtyvät maassa, jonka pH on noin 6,5. Vain pensasmustikat ja metsämarjat suosivat hapanta maata.
Leikkaus on yksinkertaista
Vanhat marjapensaat voi leikata monella tavalla. Risuinen iäkäs pensas uudistuu yksinkertaisella tavalla, kun kaikki oksat leikataan kerralla läheltä maanpintaa. Vielä parempi on harventaa satoikäisen pensaan vanhimpia oksia joka kevät, jolloin pensas pysyy nuorena ja antaa satoa koko ajan.
Vähän kaloreita, paljon makua
Marjoja nauttivan ihmisen ei tarvitse laskea kaloreita. Kun syö lisäksi monenlaisia marjoja, ei tarvitse miettiä saako elimistö riittävästi eri vitamiineja, folaatteja, antioksidantteja yms. Marjat ovat luonnon omia, herkullisia ravinnepillereitä. Omista pensaista poimitut marjat ovat taatusti tuoreempia ja maukkaampia kuin kaupan tiskeillä tai pakastimessa seisoneet marjat.
Vinkki:
Jos tyrni on liian iso tai tiheä, leikkaa poistettavat oksat sadonkorjuun aikaan. Pakasta oksat marjoineen muovipusseissa. Jäätyneet marjat irtoavat vaivatta, kun kolautat pussin pöydän reunaa vasten.
Valkoherukka
’Valkoinen Suomalainen’
Mieto ja makea marja. Satomäärältään parhain valkoherukka. Pystykasvuinen ja härmänkestävä.
Mustaherukka
’Pohjan Jätti’
Epätavallisen suuret ja voimakasaromiset marjat. Melko pystykasvuinen ja härmää kestävä.
Viherherukka
’Vilma’
Lasten suosikkiherukka makeiden isojen marjojen vuoksi. Linnut eivät löydä vihreitä marjoja
Vadelma
’Glen Ample’
Todellinen jättivattu: kiinteät ja hyvänmakuiset marjat miltei kaksi kertaa isompia kuin vanhoilla vadelmalajikkeilla. Lähes piikittömät versot.
Mustaherukka
’Marski’
Pystyoksainen ’Marski’ sopii vaikka aitakasviksi eikä tarvitse juuri tukea. Härmänkestävä.
Punaherukka
’Punahilkka’
Makeampi punaherukka, jonka marjat voi syödä sellaisenaan ilman makeutusaineita. Pystykasvuinen.
Tyrnit
´EVA´ ja ´OTTO´
Mukavan pienet pensaat mahtuvat pieneenkin tilaan. Tyttötyrni ’Eva’ tuottaa selvästi tavanomaista makeampia ja isompia marjoja. Poikatyrni ’Otto’ pölyttää ’Evan’.
Teksti: Ella Räty